Olen tässä viime päivinä hämmästellyt taas kerran eräiden miesten järjen juoksua. Joskus sitä ei vaan voi ymmärtää. Ei sillä varmaan ne naisetkin ovat toisinaan ärsyttävän monimutkaisia ja käsittämättömiä. Mutta siis…

Juttelin erään miehen kanssa mesessä yhden illan, kun päädyin antamaan meseosoitteeni hänelle, jotta voimme jutella paremmin. Sitä ennen kohtasimme jossain netin ihmeellisessä maailmassa, josta siirryimme aika nopeasti siis meseen. Miksipä ei… No juttelimme tuon yhden illan niitä näitä ja vähän enemmänkin. Hän jo silloin ruinasi saada camia auki ja numeroani. Kieltäydyin. Hän hävisi jonnekin. Ei näkynyt mesessä, eikä muuallaakaan. Ajattelin, että hän ärsyyntyi kielloistani sen verran, että se siitä. Unohdin hänet.

Kunnes eräänä iltana kolme viikko myöhemmin hän ilmaantui meseen ja alkoi jutella. Taisi aloittaa keskustelun erittäin sivistyneesti ”Kukas sä oot?”. Kerroin sitten, että juteltiin joskus muutama viikko sitten jne. No jatkoimme juttelua ja taas hän olisi halunnut nähdä minut camissa tai saada numeroni. En edelleenkään suostunut. Kysyin häneltä, että ”Epäiletkö sä, että mä olen se joka väitän olevani tai ylipäätään, että olen nainen?”. Hän kielsi tämän. No jatkoimme jutustelua, mutta hän vain jaksoi kysyä numeroani. Kieltäydyin. Lopulta hän taisi hermostua ja vaikka hän ei sitä sanonut mutta sieltä aisti sellaisen ”Have a life… moikka mä häivyn”- asenteen. Hän siitä sitten häipyikin. Nyt oletan, että en todellakaan kuule hänestä mitään.

Niin samoin, eilen juttelin erään toisen miehen kanssa hetken siitä, että miksi jotkut miehet ovat niin malttamattomia jne. Tietyllä tavalla ymmärrän kyllä, mutta jossain vaiheessa se alkaa tuntumaan ahdistavalta. Ymmärrän, että tuo ensin mainittu mies varmasti sai minusta sellaisen kuvan, että olen jotenkin varsin vaikea ja oikea bitch. No en ole, mutta se on oma tapani ”testata” miestä ja sitä kuinka helposti hän menettää hermonsa tms. Siis jos jo aistin alussa, että tämä mies on aggressiivinen tms. Rentojen tyyppien kanssa ei tarvitse testailla. Kyse on siis oikeastaan siitä, että tämä ensin mainittu mies oli jo jotenkin lähtökohtaisesti ihan väärillä vesillä kanssani. Hän halusi määrätä ja dominoida kaiken mitä välillämme tapahtui. Hän olisi päässyt pidemmälle, jos olisi vähän malttanut.

Muutaman tällaisen tyypin kanssa olen sitten ottanutkin yhteen. Taisin kertoa jo silloin joskus siitä eräästä opettajasta… Kirjoittelimme muutaman viestin ja sitten kun en ollut ehtinyt vastaamaan hänen viimeisimpään viestiinsä kolmen päivän sisällä, niin mitä hän tekee. Lähettää minulle viestin, jossa haukkuu minut. Siis ihan aikuisten oikeesti, suurin piirtein huoritteli jne.  Hetken mietin, että hoh hoijaa ja ajattelin, että jaaha se siitä, mutta sitten jokin minussa kuohahti sen verran, että piti pistää meiliä takaisin päin. Kirjoitin hänelle, että eikö hän yhtään ole ajatellut, että minulla on voinut olla miljoona syytä miksi en ole vastannut. Kolme päivää nyt ei ole mitään. Kirjoitin, että entä jos minun elämässäni olisi tapahtunut jotain erittäin negatiivista ja en siksi olisi yksinkertaisesti ehtinyt vastaamaan… niin ”Olisitko voinut ajatella miltä minusta olisi silloin tuntunut lukea sinun postisi?”. Olin jotenkin aivan pöllämystynyt, kuinka aikuinen ja ”oppinut” mies voi toimia tuolla tavalla. Hän vaikutti alkuun aivan fiksulta. Toki tuon jälkeen en ihan heti ihmettele miksi hänellä oli avioero takana. Tai sitten tuo hänen ex-vaimonsa oli tehnyt jotakin niiiiiin hirveää, että hän ei luottanut naisiin enää ollenkaan.

Jonkun miehen kanssa taisin joskus jutella samasta asiasta ja päädyimme siihen lopputulokseen, että miehen ei kannata alkaa keskustelemaan naisen kanssa mesessä tms. jos häntä panettaa. Miksi… koska silloin mies on hmm… sanoisinko räjähdysaltis. Jos siis keskustelu naisen kanssa etenee hyvin ja miehen kannalta haluttuun suuntaan (tai jos mies olettaa näin) ja nainen ei sitten suostukaan antamaan numeroaan, yhteystietojaan tai lupaa tapaamaan… niin totta kai miestä harmittaa ja sitten se tunnetila on kenties jotain sellaista, että varomaton saattaa päästää sammakoita suustaan.

Muutama neuvo miehille. Kun tutustutte naiseen (naisiin) sähköisesti, niin kannattaa olla kärsivällinen ja silti määrätietoinen. Naiselta voi kysyä yhteystietoja tms. jo hyvinkin alkuvaiheessa, mutta älä ala jankata asiaa mikäli hän kieltäytyy. Voit ottaa asian joskus seuraavalla kerralla esiin tai sitä seuraavalla, etenkin jos naisen kieltäytyminen ei ole ollut kovin jyrkkää. Jos nainen on oikeasti kiinnostunut sinusta, niin hänkin tekee kyllä aloitteita, pyytää yhteystietojasi ja ehdottaa tapaamista (ainakin minä teen niin).

Naisia pommittaa usein samaan aikaan useampi mies, joten ei kannata jäädä laakereilleen lepäämään mikäli olet oikeasti ja aidosti kiinnostunut jostakin naisesta. Tässä kohtaa tulee kuvioon tuo määrätietoisuus. Sinun on tehtävä selväksi, että olet oikeasti kiinnostunut tai muuten jäät muiden miesten jalkoihin. Tämä on etenkin kilttien miesten ongelma. He ikään kuin jättäytyvät syrjään, koska kokevat, että eihän nainen voi olla oikeasti heistä kiinnostunut. Väärin, voi toki… mutta jos ei osoita kiinnostustaan mitenkään, niin eihän se toinen voi tietää (ei kukaan ole ajatustenlukija).

Miten sitten osoittaa kiinnostustaan? No ihan sellaisilla arkipäiväisillä asioilla. Voi lähettää vaikka lyhyen viestin ”Moi mitä kuuluu? Oli kiva jutella eilen mesessä…” jne.

Nämä nyt näin yhden naisen näkökulmasta. Alkaa tuo joulu ja vuodenvaihdekin taas lähestyä tuolta vauhdilla. Oikeastaan ihan mukavaa… saa pienen hengähdystauon syksyn jälkeen. Pitäkää itsestänne ja toisistanne huolta :)

Ajatus:

Don't keep a man guessing too long - he's sure to find the answer somewhere else.

~Mae West~